parta agama oksalla

Parta-agama lempeä lemmikki

Parta-agama on alkujaan kotoisin Australiasta. Se elää luonnossa kuivilla aroilla jopa puoliaavikoilla. Tämä lämpöä rakastava lisko on omistajansa iloksi päiväaktiivinen. Parta-agama on helppohoitoinen lemmikki, kunhan tietää perushoito-ohjeet.

Parta-agama on suosituimpia lemmikki liskoja ympäri maailmaa. Varmasti osaksi helppohoitoisuutensa ansiosta, jolloin se sopii myös aloittelijoille. Kuitenkin se on todella mielenkiintoinen lemmikki myös kokeneempien liskoharrastajien mielestä. Ne kesyyntyvät helposti, oppivat tunnistamaan omistajaasa ja ovat helppoja käsitellä, vaikka eivät siitä niin välitäkään. Käsiteltäessä liskoa on hyvä muistaa hyvä käsihygienia, koska monet matelijat kantavat suolistossaan salmonellabakteeria.

On TÄRKEÄÄ tietää, että parta-agamaa ei koskaan saa kääntää selälleen, koska se ei pysty siinä asennossa hengittämään ollenkaan. Näin ollen asento voi olla hengenvaarallinen.  

Liskon koko voi vaihdella paljonkin yksilöiden välillä. Pituus voi olla 40-50 senttimetriä ja paino 300-600 grammaa. Parta-agamat saavuttavat aikuiskokonsa jo vuoden iässä. Kasvu kuitenkin jatkuu vielä kahden vuoden ikään asti.

Elin-ikä ja ruokinta kulkevat käsi kädessä

Liskon elin-iän odote on 6-10-vuotta. Mitä parempi hoito ja optimaalinen ravinto on pienestä pitäen niin sen pidempään liskot yleensä elävät. Ravinnon tulee olla tarpeeksi monipuolista, jottei lisko kehitä itselleen niille altista rasvamaksaa. Rasvamaksa on yleensä liskoille kohtalokas sairaus. Kuten liian yksipuolista ruokintaa myös liiallista ruokintaa tulee välttää. Toiset yksilöt eivät osaa säädellä nälän tunnettaan ja syövät vaikka itsensä halki, jos ruokaa on terraariossa vapaasti saatavilla.

Parta-agamat ovat sekasyöjiä ja ruokavalioon kuuluu erilaiset hyönteiset ja salaatit. Hyönteisiä voi antaa esimerkiksi sirkkoja, lokusteja, jauhomatoja, torakoita, silkkiperhosen toukkia ja vahakoin toukkia. Salaateissa suositellaan valitsemaan punertava lehtisiä lajeja, koska niiden ravintoarvot ovat täysin vihreitä salaatteja paremmat. Esimerkkinä hyväksi havaittu salaattilaji on LolloRosso. Hedelmiä tai marjoja voi tarjota pieniä määriä lisänä ruokavalioon kerran viikossa, jos haluaa hemmotella liskoaan. Tämä ei kuitenkaan ravitsemuksellisuuden puolesta ole pakollista. Mitään sitrushedelmiä ei saa agamoille antaa.

On tärkeää huomioida, että poikasen ja aikuisen parta-agaman ruokinta eroaa paljon toisistaan. Tästä lisää poikasi käsittelevässä artikkelissa. Ensimmäistä kertaa parta-agaman poikasta ottavan kannattaa opiskella ruokinta suositukset huolella. Yksinkertaistettuna ohjeena poikasilla 90 prosenttia ravinnosta koostuu erilaisista hyönteisistä ja loput 10 prosenttia kasviksista. Aikuisella prosentti suhteet vaihtuvat enemmän puolet ja puolet. Tuoretta salaattia tulee olla tarjolla joka päivä ja hyönteisiä tarjotaan kahden tai kolmen päivän välein. Liskon aktiivisuus tason laskiessa talveksi hyönteisten antoväliä muutetaan vielä pidemmäksi. Hyönteisten antoa ei saa kuitenkaan missään vaiheessa kokonaan lopettaa, koska sekasyöjä tarvitsee niiden proteiinia. Lisäravinteina annetaan viikoittain vitamiini lisää (esimerkiksi Vetark Nutrobal-monivitamiini). Vaikka moniin liskoille tarkoitettuihin vitamiinisekoituksiin on lisätty myös kalkkia, suositellaan silti yleensä jauhemaista kalkkia olevan kupissa terraariossa saatavilla jatkuvasti.

Parta-agamat paastoavat luonnostaan yleensä keväisin ja syksysisin etenkin valmistautuessaan talvilepoon. Liskoa ei tarvitse tällöin pakkoruokkia, mutta veden saannista kannattaa huolehtia. Joskus tarvitsee antaa vettä ruiskulla suoraan suuhun, jotta taataan tarvittava nestetasapino. Tässä tulee olla erittäin varovainen, muutama tippa kerrallaan suuhun, ettei lisko aspiroi vettä vahingossa keuhkoihinsa. Raikasta vettä tulee olla kupissa koko ajan tarjolla terraariossa.

Talvilepo

Talvilevon kesto on viikoista jopa kuuteen kuukauteen. Siksi on tärkeää, että ennen talvilevolle valmistautumista varmistetaan, että lisko on varmasti terve. Sairas lisko ei selviä talvilevosta. Punnitse myös lisko ennen talviunille menoa ja myös sen aikana, jotta pystyt seuraamaan, ettei sen paino laske liikaa. Muutoin lisko tulee välittömästi herättää.

Talvilevolle valmistautuessaan liskon oma aktiivisuus laskee ja se saattaa nukkua pidempiä pätkiä putkeen syömättä ja lämmittelemättä valon alla. Tämä on siis täysin normaalia käytöstä eikä siitä tarvitse huolestua. Kun liskon terveys on varmistettu, voidaan ruokintaa alkaa vähentämään. Liskon täytyy mennä talvilepoon suoli tyhjänä, ettei sulamaton ruoka pääse mätänemään liskon suolistossa aineenvaihdunnan hidastuttua. Alussa lisko voi heräillä pariksikin päiväksi, mutta sille ei saa silloin antaa ruokaa. Kun lisko ei enää heräile ja on varmistuttu, että suoli on tyhjä, voidaan vihdoin sammuttaa terraariosta valot ja lämmitys. Terraario peitetään suojatakseen liskon unta ulkopuoliselta valolta. Talvilevon aikana liskon kunto tulee tarkastaa parin viikon välein. Punnitse lisko ja juota tarvittaessa. Jos liskon paino olisi pudonnut rajusti, keskeytä sen talvilepo välittömästi.

Muista tarkistaa päivittäin talvilevon aikana onko lisko jo kömpinyt esiin piilostaan, silloin voit sytyttää terraarion valot. Lämmitys kytketään päälle vasta kun lisko on ollut selkeästi hereillä pari päivää. Ruokinta aloitetaan vasta muutama päivä heräämisestä ja sitä tulee antaa alkuun varovasti pieniä määriä.

Terraarion sisustus

Terraarion sisustus on hyvin kuivakka, luonnon elinolosuhteisiin mukautuen. Terraarioon aavikkomaisuutta voi luoda isoilla kivillä, terraarioon soveltuvalla hiekalla ja kuivassa viihtyvillä myrkyttömillä kasveilla, koska ne saattavat tulla syödyiksi. Hiekka pohjaa käytettäessä tulee tarkkailla liskoa, ettei se ala syömään hiekkaa, jolloin voi seurata suolitukos. Parta-agamat ovat puolikiipeilevä laji, joten matalia kiipeilymahdollisuuksia on hyvä luoda terraarioon. Alastulo ei aina ole ihan niin sujuvaa, joten liian korkeita kiipeilypaikkoja ei kannata tehdä.

Aikuisen yksilön terraarion koko suositus on 150x60x50 senttimetriä. Reviirikiistojen välttämiseksi olisi suositeltavaa majoittaa parta-agamat omiin terraarioihinsa. Terraariossa tulee olla vahva UVB valaistus, vähintään UVB 10%. Valon tulisi kattaa 2/3 terraarion pituudesta ja valo tulee uusia puolen vuoden välein, jotta riittävä UVB-pitoisuus pysyy valaistuksessa.

parta agama terraario

Terraariossa tulee olla kaksi selkeää puolta; toinen puoli lämmittelyyn, jossa lämpötila 40-49 astetta ja viileä puoli, jonka lämpö tila tulee olla 24-27 astetta. Lämmittelyalue on luotava mahdollisimman luonnonmukaiseksi eli ylös asetetulla lämpölampulla. Liuskekivi on hyvä olla lämpölampun alapuolella, koska luonnossakin liskot lämmittelevät kivillä. Lämmittelypaikan lämpötila on tärkeä olla +40, koska jo parin asteen pudotus heikentää liskon ruoansulatusta ja aiheuttaa näin terveydellisiä ongelmia. Yöksi valot ja lämpölamput sammutetaan. Terraarion yölämpötilaa täytyy kuitenkin tarkkailla, ettei se laskisi paljoa alle 20 asteen, jotta vältytään ruoansulatusongelmilta. Valot ja lämpölamppu on hyvä olla ajastimella toimivat, jotta rytmi pysyy säännöllisenä.

Nahanluonti

Nahanluonti on agamoille luonnollinen prosessi eikä sitä tarvitse auttaa siinä. Ennen nahanluontia iho muuttuu vaaleanharmaaksi, kovaksi ja se voi alkaa repsottamaan jostain kohtaa. repsottavia nahanpaloja ei saa missään kohtaa mennä repimään irti liskosta, koska saattaa aiheuttaa vaurioita ihoon. Jos jostain kohtaa nahanluonti ei meinaisi onnistua voi sitä kohtaa yrittää kostuttaa esimerkiksi suihkuttamalla, jolloin liskon on yleensä helpompi saada nahanrepale irti.

Pidetään parta-agamat terveinä hyvällä hoidolla!