Koiran madotuksesta eli suolistoloisten häätämisestä on omistajan tärkeä huolehtia säännöllisesti. Nykyisin suositellaan pentuajan matolääkitys-ohjelman jälkeen tutkituttamaan ulostenäyte ennen rutiininomaista matolääkkeiden antamista. Näin pyritään välttymään lääkeresistenteiltä loiskannoilta.
Koirilla esiintyy Suomessa sukkulamatoja ja heisimatoja. Sukkulamatoihin kuuluu suolinkainen, hakamato ja piiskamato. Heisimadoista Suomessa merkittävimmät lajit ovat leveä heisimato eli lapamato, koiran heisimato eli Dipylidium Caninum ja hirviekinokokki. Muista suolistoloisista Suomessa esiintyy myös alkueläin giardia, joka on etenkin kennelien ongelmana.
Sukkulamato tartunnan koira voi saada emältään istukan kautta, emänmaidon välityksellä tai ulosteista, joissa on suolinkaisten munia. Heisimadot tarvitsevat levitäkseen väli-isännän. Koiran on siis syötävä tämä väli-isäntä tartunnan saadakseen, joka voi olla esimerkiksi jyrsijä etana tai kala.
Koiranpennun madotus
Koiran madotus alkaa ihanteellisissa olosuhteissa jo ennen emän astuttamista. Vastuullinen kasvattaja madottaa emän ennen astuttamista ja uudelleen tiineyden aikana 40 tiineysvuorokauden kohdalla. Jotkut jatkavat päivästä 40 päivittäistä matolääkitystä synnytykseen saakka. Tässä kannattaa valita myös toukkamuotoihin tehoava matolääke kuten esimerkiksi Axilur.
Koiran pennun synnyttyä madotukset aloitetaan kahdenviikon ikäisestä jatkaen niitä aina kahdenviikon välein kymmenenviikon ikään asti. Emälle madotukset jatkuvat pentujen ohjelman mukaisesti. Koska suolinkaiset voivat tarttua pentuihin myös emänmaidonvälityksellä uudestaan tai munilla saastuneesta ympäristöstä.
Toisille rokotuksille mennään 16viikon iässä. Jotkut omistajat antavat vielä 1-2viikkoa ennen tehoste rokotusta rutiinisti matolääkityksen ja toiset haluavat jo tässä kohtaa tuoda ulostenäytteen eläinlääkärille tutkimuksiin. Ulostenäytteen tutkimusmenetelmästä riippuen, siihen tarvitaan yhdeltä tai kolmelta päivältä kerätyt ulostenäytteet tukimusta varten. Tulokset tulevat yleensä 1-2 viikon kuluessa.
Aikuisen koiran madotus
Aikuisen koiran madotus suositukset riippuvat mihin riskiryhmään se kuuluu. Tiineenä olevan koiran madotus käytiin edellisessä kappaleessa ja niiden loisriski on suuri, joten säännölliset madotukset ovat tärkeät. Metsästävät, matkustelevat tai kennelissä asuvat koirat ovat myös suuressa riskiryhmässä saada loistartuntoja. Jos koira syö ulkona jyrsijöitä tai maata niin ne luetaan kuuluvan myös riskiryhmään riskikäyttäytymisen takia. Riskiryhmiin kuuluville koirille suositellaankin säännöllisiä madotuksia ja myös ulostenäytetutkimuksia useamman kerran vuodessa.
Jos ulostenäytteitä ei halua kotikoiralleen tehdä on hyvä miettiä mahdollisimman suppea loislääke vuosittaisiin madotuksiin. Peruskotikoiralla, jolla ei ole riskikäyttäytymistä tai riskitekijöitä kuten metsästystä tai matkustelua perusmatolääkkeeksi riittää suolinkaisiin ja hakamatoihin tehoava valmiste. Metsästäville ja raakaalihaa tai -kalaa syöville koirille suosituksena on laajakirjoisempi lääke, joka tehoaisi myös ekinokokkiin ja kapeaan heisimatoon.
Omistajan nähdessä koiran ulosteen tai oksennuksen seassa selkeästi matoja on loislääkitys aloitettava välittömästi. Heisimadoista irtoaa jaokkeita, jotka voivat näkyä tuoreessa ulosteessa liikkuvina riisinjyvän näköisinä vaaleina pisteinä. Suolinkaiset ovat spagetin tai nuudelin näköisiä pitkiä matoja.
Matkustavilla koirilla tulee huomioida aina kohdemaan tautitilanteen mukaan esimerkiksi sydänmato estolääkitys tai ekinokokkoosi lääkityksen aloitus. Matkustaessasi eläimen kanssa saat lisätietoja huomioonotettavista asioista esimerkiksi kohdemaan tullin internetsivuilta. Suomeen tultaessa tarvittavista lääkityksistä saa lisätietoja ruokavirastonsivuilta. Tärkein on kuitenkin huomioida, että Suomi on myyräekinokkoosista edelleen vapaa maa ja jokainen Suomeen palaava koira, joka on käynyt maassa, jossa esiintyy myyräekinokokkoosia tulee lääkitä Ruokaviraston ohjeiden mukaisesti.
Ekinokokki lääkitys matkustavilla koirilla
Ulkomailla matkustavilla koirilla tulee ottaa huomioon mahdollinen myyräekinokkkoositartunta. Ohjeiden mukainen loislääkitseminen on erittäin tärkeää, jotta Suomi pysyy myyräekinokokkivapaana maana. Tämä loinen on zoonoosi eli voi tarttua myös ihmiseen esimerkiksi loista kantavan eläimen virtsan saastuttamista marjoista. Matkustelun ollessa satunnaista ulkomaissa, joissa loista esiintyy, esimerkiksi Ruotsissa, voidaan lääkitseminen suorittaa kohdemaassa eläinlääkärin toimesta 1-5 vuorokautta ennen paluuta Suomen rajojen sisäpuolelle. Lääkinnästä tulee olla kulunut vähintään 24 tuntia ja enintään 120 tuntia. Eläinlääkäri merkitsee antamansa loislääkkeen eläimen passiin ekinokkoosilääkitykset kohtaan. Passiin kirjataan myös ylös päivämäärä ja lääkkeenannon kellonaika. Huomioitavaa on, että Suomesta suoraan Norjaan matkustettaessa ei loislääkitystä tarvita, koska molemmat ovat ekinokokkivapaita maita.
Koiran kanssa säännöllisesti matkustettaessa Suomesta ekinokkoosi-maihin kannattaa noudattaa 28-vuorokauden sääntöä. Jos matka ekinokkooksi-maahan kestää alle 24 tuntia on pakko käyttää tätä 28-vuotokuaden sääntöä, koska tällöin lääkinnästä ennen suomeen paluuta ei ehtisi kulua vaadittua 24 tuntia kohdemaassa annettavsta lääkityksestä. Tätä noudatettaessa koira lääkitään jo Suomessa eläinlääkärillä kaksi kertaa ennen matkalle lähtöä. Lääkitykset tulee antaa vähintään yhden vuorokauden eli 24 tunnin välein ja maksimissaan 28 vuorokauden välein. Eli ennen koiran matkalle lähtöä käytät sen eläinlääkärissä kaksi kertaa ottamassa ekinokokkoosilääkityksen ja lääkitysten välissä tulee olla vähintään 24 tuntia tai maksimissaan 28 vuorokautta. Lääkityksistä tehdään merkinnät koiran lemmikkieläinpassin ekinokokkoosilääkitysten sivuille ja lääkityksen aloittava eläinlääkäri merkitsee passiin, että noudatetaan 28-vuorokauden sääntöä. Kaksi lääkettä saatuaan tämän ohjeen mukaisesti koira saa matkustaa 28 vuorokautta kattaen kaikki EU-maat, Norjan, Sveitsin sekä Islannin. Matkan kestäessä yli 28-vuotokautta voidaan lääkitystä ylläpitää lääkitsemällä koira missä tahansa EU-maassa tai edellä mainituissa maissa 28 vuorokauden välein. Lääkitystä voidaan näin ylläpitää niin kauan kuin on tarpeellista. Koiran palatessa lopulta Suomeen lääkitään se vielä kerran Suomessa eläinlääkärillä 28-vuorokauden säännön mukaisesti. Jos matkustat muuhun maahan, jota ei ole tässä säädöstä noudattavaksi lueteltu tarkista heidän vaatimuksensa maan tullilta.
Tiivistettynä 28-vuorokauden sääntö:
- Kaksi lääkityskertaa Suomessa ennen matkustelun alkua
- Ylläpitävät lääkitykset missä tahansa EU-maassa, Norjassa, Sveitsissä tai Islannissa
- Viimeinen lääkitys Suomessa, kun matkustelu päättynyt
Kaikissa näissä lääkityksissä antoväli AINA 1-28-vuorokautta eläinlääkärillä, joka merkitsee ne passiin.
