Kissa on täysin lihansyöjä, joten sen ravinnon on koostuttava laadukkaista eläinperäisistä raaka-aineista. Hyvä laatuinen ruoka sisältää riittävästi korkealuokkaisia proteiineja, rasvoja sekä oikeassa määrin vitamiineja ja hivenaineita. Luontaisesti kissa söisi luonnossa mm. pieniä jyrsijöitä ja lintuja, eikä sen ruokavalioon kuulu ravinnollisessa mielessä ollenkaan kasviksia. Heinää kissa syö, jotta saisi ylimääräiset karvat ja höyhenet oksennettua pois mahalaukustaan, kun niillä ei ole ravinnollista arvoa kissalle.
Valmisruoka
Valmis ruokaa syötettäessä kannattaa valita laadukkaimpia ruokia eläinkauppojen tai eläinlääkäri asemien valikoimista. Viljaa kissan ruokavalioon ei tarvitse kuulua ollenkaan ja myös turhia lisäaineita ja väriaineita kannattaa välttää. Kissalle ei suositella tarjottavan vapaasti ruokaa, koska silloin se herkästi lihoo ja passivoituu. Useampi pieni ateria päivässä on luontainen ruokailurytmi kissoilla. Ruoan voi piilottaa esimerkiksi pahvirulliin tai kankaiden alle, jotta kissa saa toteuttaa luonnollista metsästämisviettiään ruokaillessaan. Ruokaa tai herkkupaloja voi piilotella myös ympäri asuntoa, jolloin kissa voi löytää yllätys välipalaa itselleen. Valmisruokaa syötäessä on hyvä syöttää kuivaruoan lisäksi myös säännöllisesti märkäruokaa, jos vain kissa sitä syö. Ruoan koostuessa pääasiassa kuivamuonasta kannattaa riittävä vedenjuominen varmistaa useammalla vesikupilla eri puolilla asuntoa. Kissoille on nykyään valikoimissa myös erilaisia vesiputousautomaatteja, jotka voivat stimuloida kissaa juomaan useammin. Kissat juovat luonnostaan hyvin vähän ja siksi kuivaruoan syöjillä on tärkeä houkutella niitä juomaan hieman useammin kuin luontaisesti joisivat.
Raaka-ruokinta
Monet kissat syövät ihan ihmisruoaksi tarkoitettua lihaa tai sitten eläinkaupan lihavalmisteita. Lihan voi antaa kissalle raakana, kunhan se ei ole itse metsästettyä riistaa, jota ei ole tutkittu. Kissan syödessä raakaa-lihaa tulee varmistaa riittävä vitamiinien ja hivenaineiden saatavuus ruokavaliosta tai lisäravinteiden avulla. Esimerkiksi monivitamiini valmiste Aptuksen Multicat ja kalkkivalmiste Calphosum D ovat hyviä liharuoan täydentäjäksi. Suunnittele kissan raakaruokinta aina huolella ja selvitä eri raaka-aineiden ravinnepitoisuudet. Ihmisravinnoksi tarkoitettua lihaa syöttäessäsi saat kattavat tiedot ravintoaineista esimerkiksi Finelin elintarvike koostumustietopankista https://fineli.fi/fineli/fi/index
Kissanpennun ruokinta
Kissanpennun ruokinta on turvallisinta tehdä hyvälaatuisella valmisruoalla, jotta kasvava pentu saa ravintoaineita varmasti oikeassa suhteessa terveellisen kasvun takaamiseksi. Pennun ruokinta tulee olla säännöllistä ja vähintään viisi kertaa päivässä. Lähempänä vuoden ikää ruokintakertoja voidaan alkaa vähentämään aikuisen ruokintaväleihin eli 3-4kertaa päivässä. Kissanpentu ei tarvitse lisävitamiinivalmisteita, jos se syö valmista täysravintoa, liialliset vitamiinit ovat vain haitaksi elimistölle. Kissa kannattaa kuitenkin totuttaa myös liharuokintaan eli vaikka ainakin yhdellä aterialla tarjoaa jotakin lihatuotetta. Näin pentu ei aikuisena nirsoile lihojen kanssa, kun se on tottunut syömään muutakin kuin vain valmisruokia.
Kissan syömättömyys
Tärkeä on tietää, että kissa EI saa olla yli vuorokautta syömättä. Tällöin sitä on alettava pakko ruokkimaan jo aiemmin ja hakeuduttava mahdollisimman nopeasti eläinlääkäriin. Lyhytkin aika paastoa kissalla voi johtaa negatiiviseen energia-aineenvaihduntaan, joka johtaa melko nopeasti henkeä uhkaavaan maksan rasvoittumiseen. Rasvamaksan kehittyessä rasvasolut varastoituvat aineenvaihdunnan puutosten takia rasvakudoksen sijasta maksan soluihin ja maksan toiminta heikkenee ja lopulta se ei pysty toimimaan enää ollenkaan.
Pakkoruokinta
Syömättömyyteen kissan kohdalla kannattaa jo reagoida viimeistään, illalla jos kissa ei ole esimerkiksi syönyt aamuruokiaan eikä sen jälkeen mitään. Varaa eläinlääkärille aika niin nopeasti kuin vain saat ajan ja aloita pakkoruokinta. Ruokinnan voi toteuttaa ruiskulla suoraan suuhun. Ravintogeelejä, esimerkiksi Nutri-plus tai Cat booster-geelejä voi kokeilla laittaa kissan tassulle tai suu pieliin, jotta se nuolisi ne itse siitä pois. Ruiskulla ruokkiessa moussemaista märkäruokaa sekoitetaan veteen ja annostellaan suoraan ruiskulla pieniä määriä kerralla suuhun. Ruisku ruokintaa kannattaa toteuttaa pieniä annoksi kerralla mutta usein. Välillä voi kokeilla tarjota kissalle jotakin herkkua, jos se jo itse suostuisi syömään. Joskus kissa saattaa olla syömätön esimerkiksi mahakivun takia. Vaikka kipu hellittäisi kissalla saattaa olla huono olo jo syömättömyydestä ja siksi ei syö siltikään. Näin ollen pakkoruokinta jo itsessään saattaa välillä ratkaista tämän syömättömyyden kierteen.
Nirso kissa
Kissat voivat myös oppia nirsoilemaan ruuan suhteen. Hankaluutta tässä aiheuttaa se fakta, kun kissat eivät saa paastota. Siksi ne on melko pian saatava syömään jotakin ja tällöin usein niille tarjotaan herkkuja. Tilanteen ollessa päällä on parasta, että kissa suostuu syömään edes jotakin. Omaa toimintaa kannattaa kuitenkin miettiä, ettei opeta kissaa nirsoksi. Esimerkiksi jos antaa joka päivä herkkuja kissa voi keksiä, että syökin vain herkkuja. Kisaan ruokahalun vähentyessä tai kadotessa kokonaan on kissa aina ensin vietävä eläinlääkäriin tutkimuksiin. Ei saa ikinä olettaa että olisi vain opittua nirsoilua.
Kissat kaipaavat monesti vaihtelua ruokavaliossaan ja se on normaalia. Herkkujen kanssa ehkä paras tapa on piilotella niitä, jolloin kissa löytää ne itse eikä opi kerjäämään niitä ihmiseltä. Herkut voi myös rajoittaa todella minimiin ja antaa niitä vain hyvin harvoin. Parasta hellimistähän kissoille oikeasti on helliminen ja leikittäminen, eli herkkuja ei välttämättä tarvita mihinkään.
Ruokailutottumukset ja vaatimukset ovat erittäin yksilöllisiä. Yksi kissa syö vain kuivaruokaa, toinen märkää ja kolmas lihaa. Neljäs voikin syödä kaiken mahdollisen löytämänsä ruoaksi kelpaavan. Jollekin kelpaa vain keraamiset tai metalliset ruokakupit. Joskus kissat haluavat syödä ylempänä esimerkiksi joillain tasolla tai kiipeilypuussaan. Ruokakuppeja ei milloinkaan tulisi asettaa lähelle kissan vessaa. Kissa on siisti eläin ja sillä olisi vapaana eläessäänkin omat alueet tarpeilla käymiseen, syömiseen ja lepäämiseen. Kissa voi siis olla todella tarkka missä ja mitä ruokaa se suostuu syömään. Omistajan täytyykin nirsoilu tilanteessa kokeilla erilasia vaihtoehtoja ja oppia tuntemaan oma kissansa.
Kissa voi myös olla ahmija, josta monille kissoille tulee lopulta pahaolo ja ne oksentavat ahmimansa ruoan heti pois. Tällöin kannattaa tarjota mahdollisimman pieniä aterioita useasti päivän aikana. Myös erilaisia ahmimisen esto kuppeja on olemassa myös kissoille. Etenkin jos kissa syö kuivaruokaa on ruoka helppo levittää laajalle alueelle vaikkapa jonkin nyppyläisenmaton päälle. Tällöin kissa joutuu etsimään ruokaansa joka vähentää ahmimisen tahtia.
Lopuksi
Yksilöstä riippuen kissa voi olla joko helppo tai vaikea ruokittava lemmikkinä. Toki aina tulee muistaa esimerkiksi allergioiden tai muutoin herkkävatsaisuuden aiheuttamat ongelmat. Jos jokin ruoka aine tekee huonon olon ei kissa sitä jatkossa varmasti halua syödä. Kissan huono ruokaisuus tai syömättömyys tulee aina tutkia eläinlääkärissä. Näin varmistetaan kissan hyvinvointi ja terveys. Usein taustalla on jokin sairaus tai ruoka-aineallergia.
