Koirarodun valinta on tärkeä ja voi olla hyvinkin vaikea päätös. Sopivaa koirarotua itselle mietittäessä täytyy sinun ensin tuntea itsesi ja huomioida tapojasi ja elinympäristöäsi. Luonteesi sulkee jo paljon pois mitä rotuja sinun ei kannata ottaa, jottei tule ongelmia. Esimerkiksi todella lempeä luonteisen ihmisen ei kannata ottaa rotuja, jotka ovat erittäin vaativia koulutukseltaan. Esimerkiksi laumanvartijat ovat yksi esimerkki eritäin hyvää koulutusta vaativista koirista. Tapojesi perusteella voit myös sulkea osan roduista pois, esimerkiksi jos harrastat retkeilyä ja pitkiä patikointeja ei sinun kannata ottaa rotuja, jotka eivät turkiltaan tai kestävyysominaisuuksiltaan sovellu pitkille vaellusreissuille.
Elinympäristö voi tässä tapauksessa tarkoittaa asuinympäristöäsi tai asuntoasi. Pienessä kerrostaloyksiössä asuvan ei kannata ehkä harkita jättirotuja, kuten esimerkiksi tanskandoggia. Toisaalta vilkkaalla omakotitaloalueelle haukkuherkkä rotu, kuten ajokoira voi aiheuttaa naapureiden kanssa ongelmia. Kun taas maalla, kaukana naapureista omakotitaloasujalla ei ole huolen häivää, vaikka koira haukkuisikin pihalla. Toki tässä kohtaa täytyy sitten taas miettiä sitä omaa luonnetta, kestätkö itse koiran haukkumista pihalla. Jos arvostat hiljaisuutta ei silloin kannata valita haukkuherkkien rotujen yksilöitä juuri sinun koiraksesi. Käy ensin itsesi kanssa tämänkaltaista keskustelua ja kartoitusta. Tällä metodilla voit tiettyjä koirarotuja rajata mietinnästäsi kokonaan pois heti alkuun.
Sekarotuinen koira
Sekarotuisella koiralla tarkoitetaan koiraa, jossa on monia eri rotuja. Sekarotuisia voidaan kutsua myös monirotuisiksi. Joskus koiran rodut tiedetään, joskus tiedetään vain osa ja jossain tapauksissa ei tiedetä yhtään rotua. Sekarotuisissa voi olla siis kahta tai useampaa eri rotua. Ulkomailla on jo pidempään jalostettu uusia rotuja tiettyjen rotujen sekoituksista, esimerkiksi labradoodle on labradorinnoutajan ja villakoiran yhdistelmä. Sitä ei pidä sekoittaa Australian labradoodleen, jossa on labradorinnoutajaa, villakoiraa ja cockerspanielia. Näillä sekoituksilla on usein rotujärjestöt, mutta tarkkana saa olla, jos haluaa rotukoiran, että onko tätä rotua hyväksytty Kansainvälisen koiranjalostusliiton (FCI) rekisteriin. Hyväksyttyjä rotuja listalla on tällä hetkellä 360. Näistä roduista taas Suomen Kennelliiton hyväksymiä rotuja on 320.
Paljon on keskustelua ja mielipiteitä ovatko monirotuiset koirat terveempiä kuin rotukoirat. Mietitään tätä asiaa hetki. Kaikkien sekarotuisten taustalla on eri rotuisia koiria. Monet rodut ovat tällä hetkellä niin pitkälle jalostettuja, että niillä on paljon perinnöllisiä sairauksia. Kuitenkin sairaidenkin rotujen sisällä löytyy terveitä tai melko terveitä yksilöitä. Sekarotuisen koiran terveyden todennäköisyyttä voimme siis arvioida, jos tiedämme minkä rotujen yhdistelmä kyseinen koira on. Sitten katsomme mitä perinnöllisiä sairauksia ja kuinka paljon kyseisissä roduissa esiintyy. Näin voimme saada todennäköisyydet selville, mutta muista että aina on poikkeuksia. Todella sairaidenrotujen yhdistelmästä voi tulle melko perusterve koira ja toisinpäin.
Rescue koirat
Suomessakin on paljon kodinvaihtaja koiria etsimässä kotia, mutta myös ihan rescue koiria, jotka on pelastettu huonoista oloista. Nämä useimmiten etsivät kotia suomalaisten eläinsuojeluyhdistystenkautta. Nykyisin on myös useita eri järjestöjä, jotka tuovat rescue koiria ulkomaiden koiratarhoilta Suomeen. Esimerkiksi eri järjestöt pelastavat kulkukoiria Virosta, Latviasta ja Romaniasta Suomeen uusiin koteihin. Näillä järjestöillä on yleensä tarkat säännöt mihin koiria uudelleen kotiutetaan. Monilla on alaikäraja omistajille esimerkiksi 20-22-vuotta. Järjestöt eivät useinkaan luovuta koiria perheeseen missä on alle kouluikäisiä lapsia. Monien järjestöjen sivuilla on luettavissa etukäteen heidän luovutussopimuksensa, jonka jälkeen täytyy huolellisesti ja totuudenmukaisesti täyttää adoptiohakemus-lomake.
Aikuisen rescue koiran kohdalla tulee aina huomioida, että sillä on jo elettyä elämää takana ja se on voinut olla kovinkin vaikeaa. Tästä syystä koiralla voi olla pelkoja ja stressiä jo entuudestaan ja usein uusi koti lisää stressiä vielä enemmän. Jotkut koirista ovat eläneet vain koiratarhalla, eivätkä koskaan ole asuneet sisätiloissa. Tämä voi aiheuttaa sisäsiisteysongelmia ja meille tavanomaisten asioiden, kuten Television tai rappusten pelkäämistä. Rescue koiran omistajan täytyy varautua pitkään sopeutumisaikaan ja tarvittaessa olla valmis hakemaan käytösongelmiin apua. Toki näihin ongelmiin voi törmätä minkä koiran kanssa tahansa, mutta rescue koirien kohdalla todennäköisyys on muita koiria suurempi.
Ulkomailta tulevien koirien kohdalla tulee huomioida myös zoonoosien mahdollisuus. Zoonoosit ovat tauteja, jotka voivat tarttua eläimestä myös ihmisiin. Joihinkin zoonooseihin on rokotuksia kuten rabiekseen ja Leptospiroosiin, jonka serotyypeistä suurin osa on zoonoottisia. Suomi on näistä taudeista ainakin toistaiseksi vapaa maa, mutta esimerkiksi rabies-rokotukset, pidetään täälläkin voimassa koirilla, koska heti esimerkiksi itärajan takana tautia esiintyy. Rabies on ihmiseen tarttuessa tappavatauti, eikä siihen ole hoitoa. Leptospiroosia voidaan hoitaa antibiooteilla, mutta pahimmillaan tauti voi aiheuttaa ihmisille vakavan maksa- tai munuaisvaurion. Leptospiroosi rokotetta ei Suomessa asuva koira tarvitse, vain jos tulee ulkomailta tai matkustaa maahan, jossa voi saada tartunnan. Yksi huomioitava zoonoosin aiheuttaja ulkomailta tulevilla koirilla voi olla Leishmania spp- alkueläin, joka aiheuttaa taudin nimeltä leishmaniaasi. Koirat voivat olla oireettomia kantajia ja myös taudin ensioireiden kehittyminen vie usein jopa vuosia. Ihmiseen tarttuessaan tauti voi olla hengenvaarallinen.
Koirille tehdään lähtömaassa yleensä rokotuksia ja madotuksia, sekä silmämääräinen eläinlääkärintarkastus, joka määrittää vain onko koira juuri nyt matkustuskuntoinen. Usein suositellaankin Suomeen saavuttaessa tutkittavan koiran verestä ainakin mahdolliset leptospiroosi ja leishmaniaasi tartunnat. Verinäytteiden tulokset eivät kuitenkaan ole täysin 100 prosenttisen varmoja, vaikka ne näyttäisivät negatiivistä tulosta tautien osalta.
Rotukoirat
Rotukoira määritellään siten, onko kyseinen rotu kansainvälisessä koiranjalostusliiton rekisterissä. Suomessa hyväksytyiksi roduiksi luetut koirarodut ovat listattu Suomen kennelliiton ylläpitämässä roturekisterissä. Esimerkiksi Australian labradoodlella on oma rotujärjestö ja kasvattajia Suomessa, mutta se ei ole Suomessa virallisesti hyväksytty koiraroduksi. Jos olet hankkimassa kotikoiraa niin silloin ei ole niin väliä onko virallisesti hyväksytty rotu. Jos olet päättänyt hankkia rotukoiran niin mieti, onko sinulle väliä onko rotu esimerkiksi Suomen kennelliiton rekisterissä hyväksytty rotu. Etenkin ”uusien” sekoitus rotujen kohdalla voi törmätä kummallisiin sopimusehtoihin, esimerkiksi omistaja ei saa pennuttaa koiraansa tai voi myös olla kirjattuna sterilointi tai kastrointi pakko. Sopimukset kannattaakin aina lukea tarkkaan läpi, kun olet ostamassa koiraa.
Rotukoirat ovat jaoteltu kymmeneen eri roturyhmään Kansainvälisen koiranjalostusliiton rekisterissä, lähinnä niiden käyttötarkoituksen perusteella. Roturyhmät ovat seuraavanlaiset: FCI 1 Lammas- ja karjakoirat (paitsi sveitsinpaimenkoirat), FCI 2 Pinserit, snautserit, molossityyppiset ja sveitsinpaimenkoirat, FCI 3 Terrierit, FCI 4 Mäyräkoirat, FCI 5 Pystykorvat ja alkukantaiset koirat, FCI 6 Ajavat ja jäljestävät koirat, FCI 7 Seisovat lintukoirat, FCI 8 Noutajat, ylösajavat koirat ja vesikoirat, FCI 9 Seura- ja kääpiökoirat, FCI 10 Vinttikoirat.
Hyvä tietää koiraa hankittaessa
Suomalaiset rotukoirat ovat yleensä mikrosirutettuja ja Suomen Kennelliitto rekisteröityjä. Jos rotukoiraa ei ole rekisteröity kannattaa asiaa tutkia tarkemmin. Rotukoirien pentujen teetossa on tietyt määrärajat ja jos raja vuoden aikana ylittyy ei pentuja saa rekisteröityä, vaikka haluaisi. Tällöin voi kyse olla rotukoirakasvattajasta, joka harrastaa niin kutsuttua pentutehtailua, eli teettää pentuja vain mahdollisimman usein. Tämä ei ole emän kannalta terveellistä eikä turvallista eikä myöskään yleensä pentujen hoitokaan ole mitenkään hyvällä mallilla tällaisella kasvattajalla.
Suomeen on tulossa juuri vuonna 2023 alusta alkaen asetus, jolloin kaikki koirat täytyy tunnistusmerkitä mikrosirulla ja kirjata valtion koirarekisteriin. Rekisteriin kirjataan ainakin haltijan nimi ja yhteystiedot ja perustiedot koirasta. 1.1.2023 jälkeen syntyneet koiranpennut ovat mikrosirutettava ja ilmoitettava reksiteriin kolmen kuukauden kuluessa syntymästään. Tätä ennen syntyneet koirat tulee ilmoittaa rekisteriin vuoden 2023 aikana. Rekisteriin on ilmoitettava sekarotuiset- että rotukoirat. Ruokavirasto on virallinen taho, joka vastaa koirarekisterin ylläpidosta. Vielä ei kuitenkaan tiedetä mikä taho alkaa hoitamaan itse tietokantaa. Käytännön asiat tästä uudistuksesta selviävät toivottavasti mahdollisimman pian.
Yhteenveto
Sinulle sopiva koira voi olla rescue koira, rotukoira tai monirotuinen koira Suomesta tai ulkomailta. Pyri selvittämään kuitenkin aina mahdollisimman tarkasti koiran alkuperä ja terveydentila. Rotukoiraa ottaessasi perehdy rotuun, sen ominaisuuksiin ja rotutyypillisiin sairauksiin mahdollisimman huolella etukäteen ja luotettavista lähteistä. Luotettavin ei aina ole esimerkiksi rotuyhdistyksen sivut, koska ne haluavat keskittyä usein rodun hyviin puoliin. Jotkut rodut on jalostettu jo niin sairaiksi, että niiden on vaikea hengittää koko elämänsä ajan. Nämä rotuyhdistykset pitävät tätä kuitenkin normaalina rodun ominaisuutena. Voit itse kokeilla miltä tuntuu hengittää päivän ajan vain pienen pillin kautta niin voit saada pientä ajatusta miltä näiden lyttykuonoisten eli brakykefaalisten rotujen jokapäiväinen elämä hengitysvaikeuksineen tuntuu. Muut koirat vietäisiin jo eläinlääkäriin, jos niiden hengitys kuulostaisi samalta. Näidenkin rotujen sisällä löytyy tietenkin terveempiä yksilöitä. Terveyskysymyksiä kannattaa miettiä huolella ennekuin koirarodun valitsee.
Tunne itsesi ja tutustu tulevaan koirarotuusi ennen lopullista koiran valintaa.
